Pantomiimikortit itse: näin teet omat korttisi peliin
Pantomiimikortit on helppo tehdä itse: valitse muutama aihepiiri, kirjoita sanat paksulle paperille, merkitse vaikeustaso värillä tai pisteillä ja leikkaa kortit samankokoisiksi. Yhteen peli-iltaan riittää 40-60 korttia. Sanat voi ottaa valmiista pakoista tai keksiä itse, ja hauskimpia ovat usein perheen omat sisäpiirin aiheet, joita kukaan muu ei tunne.
Mitä tarvitset?
Omien korttien tekemiseen ei tarvita erikoisvälineitä. Useimmat löytyvät kotoa tai askartelulaatikosta:
- Paksu paperi tai ohut kartonki, jotta sana ei näy läpi. Tavallinen tulostuspaperi käy, jos taitat sen kahtia.
- Sakset tai paperileikkuri suorien reunojen tekemiseen.
- Tussi tai tulostin. Isot, selkeät kirjaimet on helppo lukea vilkaisulla.
- Värikynät tai tarrat vaikeustason merkitsemiseen.
- Rasia, purkki tai kirjekuori korttien säilyttämiseen.
- Laminointikalvo, jos haluat kortteja, jotka kestävät vuosia ja tahmeat sormet.
Näin teet pantomiimikortit vaihe vaiheelta
- Päätä aihepiirit. Kolme tai neljä aihepiiriä riittää, esimerkiksi tekemiset, eläimet, elokuvat ja perhe.
- Kirjoita sanalista. Tee ensin lista paperille tai puhelimeen, jotta voit poistaa tuplat ja liian vaikeat ennen korttien tekemistä.
- Tarkista sanat ääneen. Kysy itseltäsi: voiko tämän esittää ilman puhetta? Jos et keksi yhtään elettä, vaihda sana.
- Merkitse vaikeustaso. Kirjoita jokaisen sanan perään helppo, keskitaso tai vaikea.
- Valmistele pohja. Jaa A4-arkki ruudukoksi, esimerkiksi kolme saraketta ja neljä riviä. Siitä tulee 12 korttia arkille.
- Kirjoita tai tulosta sanat. Yksi sana kortille, keskelle, isolla.
- Lisää värimerkki. Värikoodi kulmaan kertoo vaikeustason yhdellä silmäyksellä.
- Leikkaa ja sekoita. Leikkaa kortit irti, sekoita ne ja laita rasiaan.
Jos haluat kortit kestäviksi, laminoi koko arkki ennen leikkaamista. Silloin kortteja voi käyttää uudestaan vuodesta toiseen.
Kun A4-arkki jaetaan kolmeen sarakkeeseen ja neljään riviin, yksi kortti on noin 7 x 7 senttiä. Koko on sopiva: kortin voi pitää kämmenessä niin, etteivät muut näe sanaa, ja teksti on silti helppo lukea. Tulostetut kortit näyttävät siisteiltä, mutta käsin kirjoitetuissa on oma tunnelmansa, ja lapset voivat koristella niitä itse. Jos sanat kirjoitetaan tietokoneella, kannattaa valita selkeä fontti ja vähintään 24 pisteen koko.
Kuinka monta korttia ja mitä aiheita?
Hyvä pakka on monipuolinen: siinä on konkreettisia tekemisiä, tuttuja eläimiä ja muutama haastavampi sana. Esimerkiksi näin:
| Aihepiiri | Korttien määrä | Esimerkkisanoja |
|---|---|---|
| Tekemiset | 15-20 | Syöminen, pukeutuminen, ikkunan avaaminen, pannukakun kääntäminen |
| Eläimet | 10-15 | Koira, kani, pöllö, hai, koala, alpakka |
| Perhe ja arki | 10-15 | Vaari, kaksoset, perhekuva, sukujuhla, kotikaraoke |
| Elokuvat ja laulut | 5-10 | Perheen yhteiset suosikit |
Esimerkkisanat ovat Näyttele-pakasta, Eläimet-pakasta ja Perhe-pakasta, joista voi poimia ideoita omiin kortteihin. Yhteensä tällainen pakka on noin 50 korttia, mikä riittää hyvin yhteen iltaan.
Vaikeustasot ja pisteet
Kun vaikeustaso näkyy kortissa, peli on reilumpi ja pelaajat voivat valita sopivan haasteen. Yksinkertainen järjestelmä:
| Väri | Taso | Pisteet | Millainen sana |
|---|---|---|---|
| Vihreä | Helppo | 1 | Konkreettinen, yksi liike riittää: syöminen, koira |
| Keltainen | Keskitaso | 2 | Vaatii pari elettä tai tilanteen: pizzataikinan heittely, kissa kehrää ja hieroo kylkeä |
| Punainen | Vaikea | 3 | Abstrakti tai monivaiheinen: astronautti avaruuskävelyllä, sukupolvien ero |
Kun pisteet vaihtelevat, rohkeat pelaajat voivat valita vaikean kortin ja tavoitella isompaa pottia. Lapsille riittää pelkkä vihreä pino. Jos sama pakka kulkee sekä lasten että aikuisten peleissä, värikoodin ansiosta oikeat kortit löytyvät pinosta hetkessä.
Perheen omat sisäpiirin aiheet
Itse tehtyjen korttien suurin etu on, että niihin voi kirjoittaa asioita, joita mikään valmis pakka ei tunne. Ne ovat usein illan hauskimpia. Ideoita:
- isän kuorsaus sohvalla
- mummon mustikkapiirakka
- koiran ulkoilutus vesisateessa
- autonavainten etsiminen aamulla
- kissan aamuherätys
- viime kesän mökkireissu
- veljen ensimmäinen ajotunti
Sisäpiirin kortit voi kerätä myös pelin alussa: jokainen pelaaja kirjoittaa salaa viisi lappua, ja ne sekoitetaan samaan purkkiin. Kukaan ei tiedä, mitä muut ovat kirjoittaneet, ja omakin lappu voi osua omalle kohdalle, mikä on aina hauskaa.
Muista kaksi sääntöä. Ensinnäkin jokaisen pelaajan pitää tuntea aihe, muuten kortti on mahdoton. Toiseksi huumorin pitää olla lempeää: nauretaan yhdessä, ei kenenkään kustannuksella. Jos joku voi loukkaantua, jätä kortti pois.
Kortit opettajille ja kerhonohjaajille
Luokassa ja kerhossa samaa pakkaa käytetään monta kertaa, joten kestävyys on tärkeää:
- Laminoi kortit tai käytä muovitaskuja.
- Käytä kuvakortteja pienten kanssa: kuva ja sana kuvan alla.
- Tee teemapakat opetettavan aiheen mukaan, esimerkiksi englannin verbit, eläimet tai tunteet.
- Numeroi kortit kulmaan, niin kadonneet huomaa nopeasti.
- Säilytä rasiassa, jonka kanteen on liimattu sanalista.
Opettaja voi myös antaa oppilaiden kirjoittaa kortit itse. Kun oppilas keksii sanan ja miettii, voiko sen esittää, hän käsittelee sanastoa jo ennen peliä. Kerhossa sama toimii teemaviikkoina: jokainen viikko saa oman pakkansa, ja lopuksi kaikki pakat sekoitetaan isoon loppukisaan.
Valmiit sanat apuna
Jos sanojen keksiminen tuntuu työläältä, aloita valmiista listoista ja täydennä omilla. Kaikki aihepiirit löytyvät sivulta pantomiimisanat kategorioittain, ja laajempi ideoiden kooste on artikkelissa pantomiimi aiheita. Moni perhe tekee niin, että puolet korteista tulee valmiista listasta ja puolet keksitään itse. Silloin pakassa on sekä tuttua että yllättävää.
